Salla oli reissusta jo heti alussa hyvin, hyvin iloinen. myös auton ilmastoinnilla oli tiettävästi vaikutusta asiaan.
Jokaisessa sadussa kuuluu olla myös matka auringonlaskua kohti. Niin tässäkin.
Kello 10:05 ja helteen ansiosta kuumana pysytellyt aamukahvi.
Auringonlaskujen lisäksi saduissa on luonnollisesti myös yksi (meikitön) monsteri. Vaikka toisaalta ne muiden satujen monsterit tuskin näyttävät ihan näin tyytyväisiltä oloonsa.
Olipa kerran myös Professori-niminen uistin, joka kärsi traagisen kohtalon ja katosi kaislikkoon. Ja vaikka sitä kuinka etsittiin ja haettiin, ei Professori enää koskaan päässyt takaisin muiden uistimien pariin. Etsimisreissun tuloksena olikin lähinnä ikävästi punoittava niska- ja hartiaseutu.
Rentouttavan, helteisen ja onnellisen vuorokauden jälkeen Salla ja A palasivat takaisin kaupunkiin. onnellisena loppuna mainittakoon vielä, että rentoutumisvuorokausi ja miniloma huipentui Louis Therouxin dokkareiden tuijottamiseen kotisohvalla ja keskiyöllä ABCltä haetun mansikkajäätelön mutustamiseen.
Sen pituinen se.
Ja nyt takaisin ulos ja helteeseen, tässä olisi nimittäin meikäläisellä vielä pari kappaletta vapaapäiviä tuhlattavana. hurraa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti